Viimeinen vaahteranlehti putoaa routaiseen maahan. Minne tahansa kääntää päätään, on ympärillä loputtomiin harmaata. Värittömät savupilvet tupruavat teollisuuslaitosten piipuista. Haaleat muistot jäätyvät sydämiin. Yksi kaikkea sitä tuskaa kuvaava kyynel vierii poskeltani kämmenselkääsi.

 

Mielessä vilisee kohmeisesti menneisyyden filminauha. Kaikki on turhaa. Mustavalkoinen elokuva heijastuu silmistäni omiisi. Kätesi lämpö on jo kadonnut. Kohmeiset sormesi poskellani ovat kuin tunteesi minua kohtaan. Kaikki on näytelmää. Sydämesi on kylmettynyt minulle.

 

Jäänsiniset silmäsi saavat hyytävän kylmät väreet kulkemaan selkärangastani alaspäin. Kuin noidannuoli, tekosi pureutuvat sisimpääni. Haavoittunut elehdintäni saa sinut havaitsemaan tuskani.

 

Värittömyys ympärillämme olisi hetken päästä vain yksi heikonlainen otos päiväkirjassamme. Kohta kaikki olisi annettu anteeksi. En ole tarpeeksi vahva sinulle. Jokainen sanasi ja askeleesi saa minun sisimpäni räjähtämän onnesta.

 

Olet kuin huumetta. Olen tullut riippuvaiseksi sinusta ja näytelmästäsi. Tuhoat sisintäni ja huumaat minua jokaisella eleelläsi, silti annan tämän vuosisadan petoksen jatkua. Jäänsiniset silmäsi hymyilevät ymmärtäväisinä. Tiedät olevasi huumetta, sitä pahinta laatua.

 

 

Ilta pimenee. Ystävyyden puiston viimeisetkin puut ovat pian kuolleet kylmään. Katulamput syttyvät yksi kerrallaan päälle. Niiden keltavalkoinen loiste ei tuo lohtua tähän loputtomaan harmauteen. Värittömät kasvoni hohtavat katuvalon kimmellyksessä.

 

Viereiseltä parkkipaikalta viimeinenkin auto lähtee. Enää paikalla olemme me kaksi. Hiljaisuus lipuu routaiselta järveltä meitä kohden. Vaaleanpunaiset pitsiunelmani ovat jo rikkoutuneet. Kaikki lapsuudenaikaiset haaveeni on revitty riekaleiksi ja särjetty sirpaleiksi. Minulla ei ole enää mitään mitä odottaa.

 

Todellisuus sekä savupilvet iskeytyvät vasten kasvojani. Haalistuneet piirteesi katoavat kaukaisuuteen. Jalkani eivät jaksaa enää kantaa. Lyyhistyn maahan painaen kasvot käsiini.

 

Hetken hauraus on käsin kosketeltavaa. Viimeisetkin kyyneleeni vierivät poskiltani pakoon routaiseen maahan. Kuurankukat jäätyneessä vesilammikossa sulavat kyynelteni lämmöstä. Raskas punnus siirretään pois sydämeltäni. Et ole vielä mennyttä, mutta nyt saatan ainakin hetken aikaa hengähtää.

joo.. tänään on niin loistava päivä.. voinen kertoa siitä..?

klo 7.00 herätys --> en millään ois jaksanu nousta, mut oli pakko.. äidil alko työt 8 ja sitä ennen sen piti heittää mut labraan. Labraan, viemään näyte, josta selvitettäisiin, onko minulla Virtsatietulehdus.. onneksi äiti vei labran ja kokouksensa jälkeen mut kotiin. ei tarvinnu mennä kouluun, koska oli liian tuskallinen olo. ja kai mä vähän kipeekin oon.

klo.14 tulokset --> terkkari soitti ja sano että resepti on terveyskeskuksessa haettavana. voi jee- ajattelin.

mutta entäs sitten kun äiti saapui puoli viiden maissa kotiin lääkkeiden kanssa. tutkiskelin lääkkeitä, joita oli onneksi suotu vain viisi. ensimmäisen vuoro oli kuulema heti, ja siitä seuraavat neljä aamua.
olen muuten loistava lääkkeiden kanssa. minä en todellakaan pysty nielemään niitä, joten tulevista tunneista tuli erittäin hauskoja. hauskuuden huomasi viimeistään, kun maistoin kielellä hiukkasen lääkettä.
hyi hitto- ajattelin ja aloin saman tien valitella miten vahva lääkkeen maku oli. kukaan ei sitä voi kestää.
tässä välissä voisinkin sanoa suurimmat osanottoni kaikille, joilla tämä ikävä sairaus ja lääkekuuri on ollut. trimetin, on tämän "ihananmakuisen" lääkkeen nimi.. tunnin kesti leikki kunnes sain Puolikkaan lääkkestä syötyä. se meni sujuvasti vanukkaan mukana, ja olin erittäin ylpeä saavutuksestani.
heti sen jälkeen karu maailma iski jälleen kasvoilleni.. tosiaan.. se toinen puolikas!

oi on mennyt rattoisasti päivä.. tuossa pöydällä vieressäni edelleen jököttää se pillerin puolikas. paha olo tulee pelkäästään, kun katsoo tai ajattelee sitä. Hyih!

Mum, why your face are bleeding?<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Why your eye has a blue circle around it?

 

Mum, why you're lying?

 

I've heard you screaming.

I've heard you crying.

 

Mum, why don't you tell the truth?

 

It can't hurt me as much as that knife on my arm.